WP_001130

Sä oot mun paras kaveri

”Sä oot mun paras kaveri!”

Kuinka hellusta on kuulla, kun isosisko sanoo pikkuveljelleen noin? Tuona hetkenä tietää vanhempana tehneensä jotain oikein

Sisarusten rakkaus

Vanhempana saa olla ylpeä siitä, että sisaruksilla on hyvät välit. On mahtavaa katsella sitä, kun isompi auttaa ja tukee pienempää ja leikit menevät hyvin yhteen. Sisaruksissa huippua on se, että he opettavat elämän tärkeitä taitoja toisilleen. Miten tavaroita jaetaan, miten ihmisille puhutaan, miten anteeksi pyydetään, jos toisen mielen pahoittaa etc. Ja kun aina ei mene hommat putkeen, niin opitaan myös ne vaikeimmat asiat elämässä.

Vanhemmat usein miettivät perhettä perustaessa, että kuinka monta lasta heidän perheeseen sopisi, jos luoja niin suo. Lapsien kasvattaminen on kovaa työtä ja siinä on hyvä miettiä omat voimavaransa ennen päätöksiä tehdessä. Sisarukset ovat hieno ja arvokas asia elämässä. Itse olen ollut todella onnellisessa asemassa, kun minulla on neljä sisarusta. On isoveljiä, isosisko kuin myös pikkusisko. Kaikista on ollut iloa elämäni varrella, enemmän tai vähemmän.

Oikeudenmukaisuus

Sisarukset mittailevat itseään suhteessa toisiinsa ja vanhemmat voivat vaikuttaa siihen olemalla oikeudenmukaisia jokaista lasta kohtaan. Kukaan ei saa toista syrjiä, eikä kukaan saa olla parempi kuin toinen. Sisarsuhteet ovat ihmissuhteita, joihin ei voi suoranaisesti vanhemmat kuitenkaan vaikuttaa. Se on kahden ihmisen kauppa, joka syntyy tai on syntymättä. Oikeudenmukaisuuden ilmapiirissä kasvaneet lapset saavat kuitenkin tasaveroisen ilmapiirin kasvaa ja muodostaa näitä kauppoja keskenään. Onnistuuko kaupat on sitten heidän välinen asia, kunhan vain ympäristö on turvattu.

Sisarukset ovat rikkaus elämässä.

WP_000887

Laatuaika – kahden kesken

”Äiti, lähdetäänkö tyttöjen reissulle?”

Olimme lomareissulla Malagassa ja Ella, 6v, halusi kovasti lähteä shoppailemaan minun kanssani kahdestaan. Oli tärkeää, että lähdemme kahdestaan ilman miehiä reissulle. Niinpä otimme laukut selkään, juomapullot käsiimme ja lähdimme kävelemään 4 km päässä oleviin kauppoihin.

Paluumatkamme ostosreissulta oli 4 kilometriä ylämäkeä kuumassa paahteessa. Arvatkaapa mitä? Valittiko tyttö? Ei todellakaan. Nyt ei ollut mitään aihetta siihen, kun hänellä oli kaikki hyvin. Välillä pysähdyimme juomaan ja höpöttämään. Välillä lauloimme. Niin matka eteni ja oltiin perillä. Asenne tehtävän alussa vaikutti siis lopputulokseen myös. Muuten niin pitkältä ja kurjalta tuntuva matka, sujui nyt kuin lentäen, kun oli jo voittaja.

Kuinka tärkeää on antaa laatuaikaa lapselle?

Lapset rakastavat ja janoavat huomiota. Pienet hetket, jolloin lapset saavat olla vanhempiensa täyden huomion alla, ovat heille todella tärkeitä. Tyttäremme nautti ajastamme suunnattomasti, juttelimme tyttöjen juttuja ja suunnittelimme tulevia synttäreitä. Paljon oli juteltavaa ja toisille jaettavaa. Samaan aikaan poikamme Elmeri sai täydellistä huomiota isältään, joten molemmat voittivat. Sisarukset normaaliarjessa joutuvat taistelemaan useimmiten vanhempien huomiosta ja laatuaika takaa heille tuon täydellisen huomion. Edes hetkeksi.

Olen huomannut, että esimerkiksi päiväkodista lapsia hakiessani, oli molemmilla lapsilla paljon asiaa. Tällöin oli todella tärkeää antaa molemmille mahdollisuus kertoa omat juttunsa. Usein sovimmekin niin, että eskarilainen saa mennä edeltä ominpäin kotiin, kun tuntee turvallisen reitin ja pienemmän kanssa jutellaan matkan aikana. Vanhempi lapsi oli tosi ylpeä siitä, kun äiti luotti hänen kykyynsä mennä yksin kotiin ja kotona hän sai mahdollisuuden kertoa päivästään. Näin ei tarvinnut kilpailla kumpi kertoo ensin. Nyt koulun alkaessa huomasin saman asian. Hain nimittäin koululaisen iltapäiväkerhosta, joka on matkani varrella päiväkodille. Ajaessamme päiväkodille koululainen ehti kertoa päivänsä asiat ilman kiirettä ja päiväkotilainen sitten kotimatkalla. Ja olipas meillä kivaa. Molemmat sai oman aikansa loistaa äitinsä silmissä.

On ihana sama mitä tekee, kunhan on läsnä

Meidän ostosreissu Ellan kanssa osoitti minulle sen, miksi näitä kahden keskisiä aikoja pitää viljellä normiarjessakin. On mahtavaa huomata miten paljon lapset nauttivat tuosta laatuajasta, jota vanhemmaltaan saavat. Ei ihme, että ammattilaiset promottavat sitä, että ei ole väliä mitä tekee ja kuinka kauan, kunhan on läsnä. Lapselle merkitsee paljon jo se, että vanhempi on esimerkiksi legoleikissä mukana, vaikka vähän löysemmällä meiningillä. Pääasia, että on mukana ja on läsnä.

Laatuaika keskellä kiireiden on tärkeä asia. Mikä sen täydellisempää, kun saada hetken täydellinen huomio vanhemmalta varauksettomasti.

the happy family

Oidipaalivaihe – rikkautta tunne-elämään

”Äiti, minä menen isona sinun kanssa naimisiin!”
”Ei isä saa nukuttaa minua, minä haluan äidin nukuttamaan.”
”Minä istun äidin vieressä.”
”Et saa halata isiä, sinun pitää halata mua.”

Oidipaalivaihe kuuluu yhtenä psykologisen kasvun vaiheena lapsen elämään. Vaiheessa eroottiset tunteet suuntautuvat ensimmäistä kertaa lapsen itsensä ulkopuolelle. Poika kohdistaa eroottiset tunteensa äitiin, tyttö isään. Poikamme Elmerin 4v kanssa tämä vaihe on ollut todella selkeä, onhan nyt ihailun kohteena ollut minä eli äiti. Tytär ihailee isäänsä ja sen vuoksi tytär helposti irtaantuukin äidin helmoista, kun taas pojan on helppo pysytellä helmoissa ja olla äidin poikana.

Toinen on niin hellunen

Jari Sarasvuo kertoi Yle puheessa hyvin erään psykologin sanonnan, että isän tehtävä on saada poika pois äidin helmoista. Nyt ymmärrän tuon sanonnan tärkeyden oikein hyvin, kun Elmeri on osoittanut millainen oidipaalivaihe voi oikeasti olla.

Äitinä voi olla hyvin mairea, kun on pojalleen todella tärkeä ja poika kaipaa äitiään joka paikkaan. Tässä kuitenkin voi olla se vaara, että jos äiti ei anna isän tulla pojan ja itsensä väliin, voi poika hyvin jäädä äidin pojaksi. On hienoa, että poika kaipaa halailuja ja äidin tukea asioissa,  mutta isän on otettava roolia ja vietävä poika miesten maailmaan. Isänkin on kelvattava, tykkää poika siitä tai ei. Lapsi ei saa määräillä, kuka häntä hoitaa ja miten, vaan vanhempien on syytä ottaa yhdessä roolia. On kyseessä sitten tyttö tai poika.

Oidipaalivaiheen yli

Kuten muidenkin psykologisten kasvuvaiheiden niin myös oidipaalivaiheen yli pääsee hienosti, kun tunnistaa vaiheen ja siihen liittyvät asiat. Asioita ei kannata ylikorostaa ja muistaa se, että ne ovat totta lapselle. Vanhemmat toimivat nyt psykologisen kasvun objektina, kun lapsi on kasvun subjekti. Lapsen kehitykselle on tärkeäää, että oidipaalivaihe eletään, sillä ratkaisemattomana oidipaalivaihe saattaa ilmetä mm. auktoriteettiongelmina, kilpailutilanteiden pelkoina, estoina rakkauden kohteen omistamisessa ja taipumuksessa tulla krooniseksi häviäjäksi.

Aikuisten tehtävä on tunnistaa oidipaalivaihe ja kasvattaa lasta yli vaiheen. Mikäli lapsi takertuu vanhempaansa, voi keinona toimia se, että toinen vanhempi ottaa vastuuta enemmän asioissa ja vaihdetaan roolia. Se ei tarkoita sitä, että lasta kiusattaisiin vaan näytetään, että lapsi ei määräile ja komentele vanhempiaan ja molemmat vanhemmat ovat yhtä hyviä hoitajan roolissa. Mikäli lapsi kietoutuu toiseen vanhempaansa, on tärkeää korostaa toisen vanhemman hyviä puolia ja kyseenalaistaa lapsen ajatuksia. ”Mitäpä, jos tällä kertaa isä nukkuttaisi teidät? Isä voi kertoa sen susijutun, mitä äiti ei osaa.” Toimii meillä. Eli kun tehdään isän ja pojan välisestä jutusta erikoinen, poika saattaa kummasti halutakin isänsä nukuttamaan äidin sijasta. Tai mitäpä jos äidillä sattuu juuri iltaisin olemaan harrastukset tai työjuttuja, ja lapsella ei ole muuta vaihtoehtoa. Myös vuorotteleminen on hyvänä apuna tähän. Mikäli eilen oli isän vuoro pestä esimerkiksi hampaat, niin tänään on äidin vuoro. Ja kun tuo on molemmin puolin sovittu asia niin siitä on helppo pitää myös kiinni.

Kasvun eri vaiheet on hyvä tunnistaa, jotta niihin osaa puuttua vaikeissakin tilanteissa. Lasta kannattaa auttaa yli vaiheen  kannustamalla ja ohjaamalla ajatuksia. Yhdessä vanhemmat auttavat toisiaan, jos lapsi takertuu jompaan kumpaan vanhempaan. Yhdessä teemme enemmän.

vahankautety

Uudenlainen nettikirppis, melko kätevää!! www.vahankaytetty.fi

Tutustuin tänään uudenlaiseen nettikirppikseen, jossa myyjät kuvaavat tuotteensa, hinnoittelevat ne ja laittavat lähimpään Siwaan/valintataloon postitettavaksi palveluun, joka hoitaa myymisen sinun puolestasi. Ostajana voit ostaa useammalta myyjältä ja myyjä on ostajalle anonyymi. Melko kätevää!!

Mikä se tämä palvelu oikein on? Vähän käytetty :).

Aivan, vaatteet, urheiluvälineet, äitiysvaatteet etc. ovat yleensä vain vähän käytettyjä ja ne kannattaisi myydä. Palvelun nettisivulta löytyy todella hyvin tietoa palvelusta, joten kannattaa ihmeessä käydä tutustumassa. Lisäksi palvelulla on facebook sivu ja hienoja palvelun kuvausvideoita, jotka selventävät asiaa enemmin.

http://vahankaytetty.fi/
http://vahankaytetty.fi/videot
https://www.facebook.com/vahankaytetty

Tutustuin yrityksen tapaan toimia ja huomasin muutaman asian, kun vertasin asiaa itse suosimaani helppo myynti- kirpputoripalveluun. Itse olen melko laista kirpputorilla myyjä ja en jaksa nähdä kovasti vaivaa enkä käyttää aikaa myymiseen ja säätämiseen, joten tuo helppomyynti, jossa vien vain tavarat myyntiin ja saan voitosta 50%, on toiminut minulle oikein hyvin. Nyt vahankaytetty.fi palvelu tarjoaa minunkin kaltaisille laiskoille kirpputori-ihmisille mahdollisuuden myydä vaatteita ja kierrättää niitä.

Palvelun hyviä puolia:

+ Laita vaatteet myyntiin eränä, palvelu myy vaatteita lisäämällä +1e hinnoittelemaasi hintaan.

+ Vaatteet ovat myynnissä 4 viikkoa, joka viikon jälkeen tuotteen hintaa lasketaan 20%, jotta vaate saataisiin varmasti myytyä.

+ Mikäli vaatteita ei saada myytyä 4 vkon aikana, tuotteet poistuvat palvelusta ja voit lunastaa ne postimaksulla itsellesi.

+ Provisiot maksetaan asiakastilillesi, josta voit siirtää provisiot omalle tilillesi vaivatta. Provisioista vähennetään 8,90 e postitus- ja käsittelykustannukset per vaate-erä.

+ Palvelu tukee hyväntekeväisyyttä. Jokaisesta vaatteista lahjoitetaan 0,1e hyväntekeväisyyskohteelle, jonka saat itse määrittää. Lisäksi voit halutessasi antaa hyväntekeväisyyten ei-myydyt vaatteet. Mielestäni mahtava juttu!!!

+ Tietotekniikan ihmisille suunnattu palvelu :)

Palvelun heikkouksia:

– Jos et osaa tietokonetta käyttää, on palvelu sinulle vaikea. Toisaalta silloin kannattaa ottaa yhteys lähimpään ATK-kursseja tarjoavaan palveluun, sillä tietokoneet ovat nykypäivää :).

– Jonkun verran täytyy töitä tehdä, jotta saat tuotteet myyntiin, mutta tämähän on joka kirppiksen juttu, joten ei sinällään niin suuri miinus kuitenkaan.

– Myyntiin on järkevää laittaa isompia eriä vaatteita, jotta proviikkaa saisi käteen myymisen jälkeen.

Asiaa pohtiessani tulin siihen tulokseen, että täytyyhän palvelua kokeilla. Kyllähän nuo vaatekomerot on joskus räjäytettävä, joten tässä on oikein hyvä syy tehdä se juuri nyt! Ei muuta kuin vaatekaappeja perkaamaan ja palvelua kokeilemaan.

WP_010794

Hintatietoisuus

”Neljä euroa puolen litran limsapullo, onpa kallista!”
”Nuo jäätelöpallot maksavat saman verran kun neljä jäätelöä kaupassa.”
”Kahdeksan euroa (parkkimaksu), onpa kallis.”

Hintatietoisuus on hyvä asia oppia jo pienestä pitäen. Kun rahan arvon ymmärtää ja käsittää, osaa suhteuttaa ostoksiaan oikeassa mittakaavassa. Kun lapset ymmärtävät, että joku asia on kallis, ei turhanpäiväistä kinuamista tule kaupassa ja asioista pystytään keskustelemaan järkevästi.

Ella, 6v, on todella kiinnostunut raha-asioista. Hän perusti kaupan ollessaan 5v ja sen jälkeen on meillä kauppaleikkejä leikitty todella paljon. Ellaa kiinnostaa kovin mitä asiat maksavat ja ovatko ne halpoja vai kalliita. Onkin ollut mielenkiintoista huomata, miten hän asioita tarkkailee joka paikassa missä liikumme.

Olimme asuntomessuilla Jyväskylässä ja Ella käveli jäätelökioskin ohi. Ensimmäisenä hän tarkisti hinnat ja tuumasi minulle: ”Äiti, jäätelöt maksavat täällä 4e ja 6e. Ei todellakaan kannata ostaa täältä.” Oli helppo tuumata, että se on totta. Tuolla rahalla saamme esimerkiksi kaupasta 4 jäätelöä eli kannattaa nyt hetki odottaa ja malttaa.

Rahan suhteellisuus

Lapset yleensä haluavat kaiken kaupasta. ”Äiti osta tämä lego” kuuluu lelukauppaan astuessamme, vaikka kotona legoja on kilokaupalla. Lapset hamuavat lisää ja lisää materiaalia, vaikka eläisivät jo yltäkylläisyydessä. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa lapsia, mikä on järkevää ja mikä ei.

Olemme usein keräilleet pulloja ja tölkkejä luonnosta, jos niitä olemme nähneet. Tuossa on kaksi hyvää pointtia. Ensimmäiseksi lapset oppivat, että roskittaminen on tyhmää ja toisena pointtina lapset oppivat, että pulloista saa rahaa kaupasta. Kun pullot ollaan palautettu, lapset yleensä haluavat tuhlailla saamansa rahat. Tässä kohtaa nostan esille säästämisen tärkeyden. Onko järkevää tuhlata 20 senttistä, vai mitäpä jos sen säästäisi ja keräisi isomman summan? Tämän jälkeen lapset mielellään vievät rahansa säästöpossuihin, jotka täyttyvät pikkuhiljaa.

Säästämisen tärkeyttä kannattaa korostaa materiaalisessa maailmassamme. Aina ei ole järkevää tuhlata kaikkia rahoja mitä käsiinsä saa, vaan kerää niitä ja käyttää ne sitten järkevällä tavalla.

WP_003909

Sisarkateus

”Äiti mitä minä saan, kun Ella sai mekon?”

”Ostetaan sulle sitten, kun löydetään jotain tarpeellista.”

”Mutta, Ella sai ja minä en saanut. Epistä!”

Sisarkateus on asia, joka on monessa eri asiayhteydessä voimassa meillä. On kyse sitten jonkun asian ostamisesta, tai syntymäpäivästä tai ketä äiti halaa ensin, aina tulee kiistaa siitä, kumpi saa nyt olla ensin ja kumpi jäi nyt enemmän tai vähemmän paitsioon. Joskus tilanteet hiukan huvittavat, mutta kun niitä alkaa miettiä enemmän, huomaa usein sen miten tärkeää on todellakin kohdella tasapuolisesti jokaista yksilöä. Aina siihen ei pysty ja varsinkin kun elämäntilanteet muuttuvat, niin se ei aina ole edes mahdollista.

Ole tasapuolinen

Vanhemmat voivat tehdä osansa sisarkateuteen. Mikäli lapset kokevat, että heitä kohdellaan tasapuolisesti ja jokainen saa oman huomionsa omalla vuorollaan ei kränää synny niin helposti sisarusten välille. On tärkeää huomioida jokaista lasta vuorollaan 100%:sti, ettei aina joudu kilpailemaan vanhempien huomiosta ja siitä, että saa äänensä kuuluviin.

”Ella aina keskeyttää!” Tuumaa Elmeri 4v, kun isosisko ei anna hänelle vuoroa kertoa asioista. Noissa tilanteissa huomaa, miten tärkeää on se, että pienimmällekin suodaan kerronnan mahdollisuus, vaikka kerronta ei olisikaan välttämättä niin rikasta ja järkevää kuin vanhemmalla sisaruksella. Elmerille on tärkeää, että hänenkin sanomat ovat tärkeitä ja tämän vuoksi olemmekin jakaneet vuorot niin että, jokaiselle suodaan mahdollisuus ja kun joltain kysytään, niin hän vastaa.

Asiat muuttuvat

Tasapuolisuus on asia, jonka huomaa vanhetessa. Se on todella tärkeää, että ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti ja kaikki kokee olevansa samanarvoisia. Kuitenkin on tilanteita, joissa ei voi ajatella tasapuolisesti esimerkiksi jos elämässä tapahtuu jotain kovin yllättävää, työpaikka menee tai joku sairastuu. Silloin ei välttämättä ole enää mahdollista tehdä asioita samallalailla kuin ennen ja se on ihan ok.

Vanhemmat voivat ottaa käyttöönsä tiettyjä periaatteita, joita koittaa noudattaa tasapuolisesti tilanteista riippumatta. Kyse voi olla esimerkiksi syntymäpäivistä tai rippilahjasta. Asian ei tarvitse olla edes mitenkään iso, kunhan jokainen saa sen ja se on jokaisen yksilön etuoikeus omalla vuorollaan. Jokaista lasta kun kohdellaan samanarvoisesti, ei sisarkateus pääse jylläämään.

Sisarkateutta voi pienentää toimimalla tasapuolisesti. Jos jokainen lapsi kokee olevansa tärkeä, ei sisarkateus pääse jylläämään. Vanhemmat voivat tehdä sopimuksia lasten kanssa, jossa tasapuolisuutta korostetaan ja jokainen huomaa, että on ihan yhtä arvokas kuin sisarensa. Pienet asiat merkitsevät, keskittykäämme niihin.

WP_013758

Koulu alkaa – vanhemmat oletteko valmiina!!

Apua, koulu alkaa todellakin kolmen yön päästä?!

Jäin pohtimaan äitinä, että mitä se oikeastaan nyt tarkoittaa meidän perheessä.

10 Kysymystä kouluun lähdön edellä

1. Onko aamutoimet tiedossa lapsella?
2. Osaako hän ottaa kaikki tarvittavat tavarat mukaansa, kun kouluun lähtee?
3. Miten kellon käyttö?
4. Miten koulussa alkaa sujua?
5. Saako koululainen kavereita ja pääseekö mukaan porukoihin?
6. Miten koulun ja kodin yhteistyö lähtee sujumaan? Miten kommunikointi opettajan kanssa onnistuu?
7. Miten iltapäiväkerhoon siirtyminen sujuu?
8. Miten puhelimen ja avaimen kanssa toimiminen sujuu?
9. Viihtyyhän lapsi koulussa?

ja loppujen lopuksi yksi viimeinen kysymys

10. Huolehdinkohan ihan turhasta?!?!

Huomasin, että kysymyksiä oli yhtäkkiä oikeastaan melko monta, vaikka oon tuudittautunut ajatukseen, että kyllähän meidän Ella pärjää. Jaa-a, saa nähdä mitä sitten todellisuus on parin päivän päästä :). Eniten ehkä vanhempana mietityttää, että eihän lasta aleta kiusata koulussa ja saahan hän kavereita. Kuitenkin sosiaalinen paine ja sosialistuminen on nykymaailmassa äärettömän arvokasta ihan loppuelämää ajatellen myös.

Antamalla vastuuta – lapsi oppii itsenäistymään

Itsenäistyminen on tärkeä asia myös kouluun lähdön tiimoilla. Pieni äidin ja isän pallero on nyt iso koululainen, jonka täytyisi itse pärjätä koulumatkoilla ja koulussa, ilman joka hetkistä valvontaa. Uskon siihen, että kun lapselle annetaan vastuuta, niin hän myös sen vastuun kantaa. Päteehän tämä niin joukkuelajeissa kentällä, kuin työelämässä, sillä vain vastuuta antamalla pelaaja kentällä tai työntekijä töissä voi kyetä parhaimpaansa.

Vastuun antamista on ollut hyvä harjoitella nyt kesälomalla. Olen huomannut, että miten tyttömme kasvaa oikein silmissä 10 cm, kun pyydän häntä käymään kaupassa yksin tai lainaamassa kirjastosta kirjan. Noista pienistä isoista jutuista huomaa, miten tärkeää on se, että lapsi saa vastuuta, ja vastuu on sen suuruinen, minkä hän jaksaa hartioillaan kantaa.

Kaikki menee hyvin

Vanhemmilla, varsinkin äideillä, on tapana murehtia suuria uusia askeleita lapsien elämässä. Kysyinkin mieheltäni huvikseni, että mikä häntä huolestuttaa tyttäremme kouluun lähdössä :). Arvatkaapa kuinka monta kysymystä sieltä tuli?! Aivan, ei yhtään. Ja ehkä hyvä niin. Parempi, että ei murehdita turhia ja luotetaan siihen, että kaikki menee hyvin. Onhan siellä muutkin pärjänneet, niin miksei meidänkin tyttäremme.

Kouluun lähtö on iso askel pienelle lapselle. Vanhemmat voivat kannustaa positiivisesti lasta ja olla tukena hänelle. Koululaisen kuulumisia on tärkeä kysellä, jotta kuolulainen huomaa, että hän on tärkeä ja hänen tekemisensä kiinnostavat vanhempaa, vaikka hän iso onkin. Iso tsemppipeukku kaikille pikkukoululaisille ja muistakaamme me aikuiset olla varovaisia liikenteessä, kun siellä kulkee näitä iloisesti koulupolkuaan aloittavia koululaisia!