MiksiPuhutKuuroilleKorville

Lapsen tulee kestää kova kritiikki ja myös huutaminen

Mikä meitä X- ja Y-sukupolven taitteilla syntyneitä vaivaa?

Poikamme tulee treeneistä kotiin ja sanoo, että valmentaja korotti ääntään ja huusi niin laitamme välittömästi valmentajalle viestiä, että nyt poika on pahoittanut mielensä.

Otimmehan huomioon samalla, että valmentaja sanoi aiheesta, kun oma kullannuppumme oli jo yli tunnin ajan pelleillyt harjoituksissa ja tartuttanut huonoa asennetta muihin pelaajiin? Asenne pojalla oli huono läpi harjoitusten, eikä hän korjannut sitä rakentavilla huomautuksilla.

Mekö odotamme, että 16 pelaajaa valmentavan valmentajan pitäisi ottaa poika kentän laidalle ja käyttää kallista treeniaikaa siihen, että käy jonkin psykoterapeutti Maaret Kallion ”positiivisen kautta” (lue: lässynlässy) -keskustelun pojalle, ettei vain poika pahoita mieltään? Meidän kullannuppu menee muiden edelle eikö?

Herätys! Valmentaja valmentaa koko joukkuetta eikä vain yhtä pelaajaa, vaikka pyrkii yksilöllisesti kohtaamaan kunkin. Joukkueen, ryhmän, valmentaminen on erilaista kuin yksilöurheilijan valmentaminen. Eikä valmentajalla ole intressiä käyttää energiaansa turhaan huutamiseen pelaajille, jos treeni sujuu kuten pitää ja kaikki tekevät hommia hyvällä asenteella.

En sano, että ihmisille pitäisi antaa kritiikki huutamalla, eikä millään tavalla ilkeästi. Mutta kun rapatessa vaan roiskuu välillä. Poikamme tulee saamaan kritiikkiä myös koulussa ja tulevassa työpaikassaan – myös aiheetta. Pomo saattaa huutaa – aiheesta tai aiheetta! Työkaveri saattaa huutaa – aiheesta tai aiheetta.

Eikö pojan pidä oppia kestämään myös kova ja aiheeton kritiikki niin, että hänellä ei kasetti leviä samantien antoipa kommenttia pelikaveri, työkaveri, pomo tai kuka tahansa? Aiheettoman kritiikin voi jättää omaan arvoonsa.

Koetetaan nyt hyvänen aika antaa valmentajien hoitaa oma työnsä ja älkäämme odottako, että he olisivat jotain täydellisiä Maaret Kallioita joka tilanteessa ja joka hetkessä. Ei siihen pysty edes itse Maaret Kallio. Varmasti hänelläkin tunteet räiskyvät omien lastensa kanssa. Aivan! Me olemme vain ihmisiä!

Enkä tarkoita, että kenenkään valmentajan tulee tarkoituksella tylyttää ketään. Ne, jotka ovat harrastaneet joukkueurheilua tietävät, mistä puhun.

Eräällä valmentajakurssilla parikymppiset kasvatustieteen opiskelijatytöt olivat yrittäneet ottaa teini-ikäisiä poikia hanskaan treeniin aloittamiseksi. Eihän siitä tullut mitään siitä piiperryksestä. Kokeneempi naisvalmentaja komensi voimakkaalla äänellä, mihin poikien pitää tulla riviin niin pojat seisoivat hetken päästä rivissä kuin köyhän talon porsaat ja tiesivät, kuka johtaa.

Valmentajan pitää ottaa paikkansa ja ansaita auktoriteettinsä ja se ei vain onnistu oikeassa elämässä joukkueurheilussa pelkällä ”positiivisella psykologialla”. Kaapin paikka pitää näyttää aina tarpeen tullen, että pelaajat tietävät, kuka johtaa. Kärpästen herra -ilmiö tapahtuu juuri silloin, kun kukkahattutäti yrittää johtaa joukkuetta liian pehmeästi.

Sinä täydellisyydenharhainen ja täydellinen kasvattaja, ei muuta kuin hyppää valmentajaksi ”huutajan” tilalle ja tuo osaamisesi joukkueen hyväksi äläkä huutele puskista. Muussa tapauksessa anna valmentajalle työrauha ja puutu vain todellisiin epäkohtiin, jotka Suomen laissa täyttävät rikoksen tunnusmerkit kuten kunnianloukkaus. Ja kysy pojaltasi seuraavan mielensäpahoittamisen hetkellä, että kerropa oma osuutesi, mistä huutaminen johtui ja toisekseen, koetapa kestää kritiikki myös.

P.S. Onneksi nämä nk. huutamiset ovat harvinaisempia, mutta todellakin ihmetyttää, että ollaanko me ruuhkavuosivanhemmat oikeasti sitä mieltä, että ikäviä tunteita ei saa syntyä ollenkaan harrastusten parissa? 

Juha Ahola
– n. 25 vuotta takana futista joukkueessa, n. 10 vuotta futsalia
– 10 vuotta pelaaja-valmentajana aikuisissa futis/futsal
– 3 vuotta junnuvalmentajana, kun olin 13-15 vuotias
P.S. Eipä tule mieleen, että kukaan valmentaja kymmenistä valmentajistani olisi huutanut niin ”kovaa”, että olisin pahoittanut mieleni, mutta sen muistan, että huutoa on ollut luonnollisesti.