IMG_8070

Välineillä on vaan merkitystä

Pyöräilessäni loska- ja jääkelissä töihin mieleeni tuli asia välineiden merkityksestä innostukseen. Kuinka voi tälläisella asialla olla iso merkitys siihen, miten asiasta innostuu todella ja sitä haluaa tehdä lisää ja lisää? Itselläni oli ennen uutta pyörääni vanha mummopyörä, jolla piti aina miettiä ennen työviikkoon lähtemistä, että monenako päivänä jaksan pyöräillä töihin ja milloin menisin autolla. Oli sen verran tuskaista tuo matkan teko varsinkin, jos kaavaili jotain muuta urheilua sille päivälle. Muistan hyvin, kun lukioaikana mieheni kanssa pyöräiltiin aamureeneistä yliopistolle ja mua ärsytti niin lujasti se, kun en vaan kerta kaikkiaan jaksanut pysyä vauhdissa mukana. Silloin tietenkin vetosin naiseuteeni, ettei voi jaksaa samalla tahdilla kuin mies. Nyt ymmärrän mistä se homma oikeasti johtui.

KUNNON VÄLINEILLÄ EI PALA PROPUT!

Kun sulla on hyvät välineet, niin asian tekeminen ei ole turhauttavaa, vaan pääset tekemään asiaa ilman turhautuneisuutta. Mieheni sai jostain loistoidean ostaa mulle hyvän pyörän työmatkoilleni. Tämä oli parasta, mitä mulle ois voinut sattua, kun mietin työmatkojani. Tämän jälkeen ei ole kahta kertaa pitänyt miettiä, että miten menisin töihin. Nyt varsinkin talven tullessa sain idean, että pyöräilen koko talven töihin. Mitä nyt pikku pakkasista ja liukkaudesta, kun pyöräily on niin kivaa ja kätevää? Ei tarvitse miettiä bussiaikatauluja ja voi mennä ja tulla niin kuin omiin aikatauluihin sopii. Kätevää!

Miten voikaan asenne siis muuttua välineiden myötä?

LAPSI, JOS JOKU TURHAUTUU

Lapsien kanssa olen huomannut tämän saman asian. On turha lähteä opettamaan heille esimerkiksi pyöräilyä tai luistelua, jos välineet ovat mitä ovat. Lapsi turhautuu, kun pyörä sutii tyhjää, eikä onnistu siinä minkä toisella pyörällä ehkä onnistuisi tekemään. Samoin luistelussa on tärkeää, että luistin todella tukee jalkaasi, jolloin saat voimaa potkuihisi. Sama juttu koskee esimerkiksi talvivaatteita. Mikä onkaan sen parempaa, kun mennä pakkassäällä ulos ja nauttia lumesta, kun ei palele? Niin, kun ei palele. Kuka siellä nyt viihtyy, jos on jäässä kuin jääkalikka ja tympäsee koko homma? Jos lapselle jää tällainen mielikuva talviulkoilusta, niin häntä ei sinne saa kyllä mielellään lähtemään. Mitä jos onkin hiki päässä, kun touhutaan ja homma on tosi hauskaa? Tässäkin tulee ilmi, että pitää vain pukeutua kunnolla ja varmistaa, että vaatetusta on riittävästi.

HUONOILLA VÄLINEILLÄ EI PÄÄSE MUKAAN

Mieleeni tuli tarina yhdestä pikkupojasta, joka halusi jääkiekkoa mennä pelaamaan. Isä oli ostanut lapselle leikkivarusteet, joka tarkoitti, että kun suojia painoi nyrkillä niin ne menivät pieneen myttyyn. Periaatteessa siis suojilla ei ollut mitään merkitystä. Poika meni innoissaan harjoituksiin, jossa valmentaja tuumasi:

”Poika on tervetullut pelaamaan, mutta vasta sitten kun hänellä on kunnon välineet”.

Miten pojan innostuksen kävi? Isä ei ostanut kunnon varusteita, innostus loppui ja samoin mahdollinen jääkiekkoura. Pienillä teoilla voi olla siis todella suuri merkitys.

Välineurheilua – sitä elämässä tapahtuu melko monessa suhteessa. Oikeilla välineillä on mahdollisuus menestyä ja osata asioita paremmin.

Comments

comments

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>